Stockmann kirjoittaa ainutkertaista tarinaa suomalaiseen taloushistoriaan. Edelläkävijänä se myös ensimmäisenä hukkaa tai hyödyntää muuttuvan maailman mullistukset.

Havahduin yrityksen tilanteeseen sen viettäessä kunnioitettavia 150v –juhlia. Huomasin, ettei yrityksen hallitus tai sen strategia maininnut sanallakaan tulevaa digitalisaatiota ja kaupan myllerrystä. Kirjoitin muutaman kärkevän arvion yhtiön tilasta, kun en ajatellut heidän muutenkaan olevan kuulolla maailman menosta. Tarjosin toki näkemystä myös paremmista vaihtoehdoista.

Kauppa oli ja tuntuu olevan yhä edelleen historiansa vanki.

Yhtiön tulevaisuudesta käydään erittäin poikkeuksellisesti debattia julkisesti eri omistajien ja heidän näkemystensä kesken. Keskustelu kiteytyy yrityksen liikeideaan. Onko se tavaratalo vai kiinteistöbusiness. Mikä on brändin arvo ja sen tulevaisuus.

Keskustelua käydään ilmeisesti konservatiivien ja uudistajien ajatusten ja vallan välillä. Minusta keskustelussa silti unohdetaan keskeisin.

Kuka kertoo millainen on tavaratalon tulevaisuus ja miten brändi huolehtii asiakassuhteesta ja sen vetovoimaisuudesta digiaikana?

Voidaan valita mikä tahansa idea kunhan se on aidosti asioita ja tulevaisuutta uudelleen muotoileva.

Parhaan idean Stockmannin tulevaksi lausui minulle Kalle Ruuskanen

”Rakennetaan espan puolelle hotelli, josta 24/7 käynti tavarataloon ja ravintoloihin.”

Tehdään kiinteistöistä vapaa-ajan keskuksia. Fantastinen idea. Vähemmän tilaa tavaroille ja niiden varastoinnille ja enemmän mahdollisuuksia ja uusia liiketoimintamalleja ihmisille kuluttaa ja nauttia elämästä. Elinkelpoinen konsepti Helsingissä viihtymiseen ja yöpymiseen. Miksi ei sitten samalla ideoilla muihinkin kaupunkeihin.

Kaikki mitä yrityksessä viilataan tuntuu pintaremontilta. Suurin osa nähtävistä uudistuksista on tehty kymmenen vuotta sitten Tukholmassa.

Yritys kuroo kiinni aikaa itsekeskeisen ja arrogantin historiansa ja tulevaisuuden liiketoimintamallien välissä.

Muistan johdon pöyhkeilyn ja innokkuuden kertoessaan, ettei heitä tule koskaan atk:lla tavoittamaan millään tavalla. Tätä haastattelua kuuntelemalla ymmärtää, että puhuva pää olisi pitänyt vapauttaa tehtävistään huomattavasti aikaisemmin.

Mies rakensi valmiiksi omaa tarinaansa maailman kirjoittaessa samaan aikaan aivan jotain muuta.

Yksi ja suurin oppi Stockmannin tarinasta löytyy suomalaiseen johtamiseen. Muutosta on ruokittava ennen kuin navetta palaa ja ymmärrettävä, että kun liiketoiminnalta katoaa pohja muutosliikkeiden on oltava rajuja. Pelkkä tasekikkailu ja yrityskaupat eivät tervehdytä pääliiketoimintaa. Yrityksen toiminnalle on löydettävä paikka tulevaisuudesta. Sen saavuttamiseksi on muutoksen alle pistettävä tarvittaessa kaikki muu paitsi yrityksen arvopohja.

Muutos ja sen muotoilu on syytä aloittaa yrityksen arvopohjasta ja sen tuomisesta nykyaikaan. Sitä seuraavat liikeideat, toimintamallit, asiakaskokemukset ja lopulta viestintä, jonka me laskun maksajat lopulta allekirjoitamme tai tuomitsemme taloushistoriaan.

ps. aiempia vappupuheita mm. Kauppalehdelle löytyy tästä.